Napapiirin maja ja alue

Alue lähti kehittymään, kun Eleanor Roosevelt kävi Rovaniemellä vuonna 1952. Hänen kunniakseen rakennettiin Vanhan majan nimellä tunnettu 34m2: n hirsirakennus napapiirille 4-tien varrelle. Sen tueksi rakennettiin vuonna 1965 varsinainen Napapiirin maja matkamuistomyyntiä ja kahvilatoimintaa varten. Rakennusta laajennettiin vielä vuonna 1978. Jossain vaiheessa on paikalle lisäksi tuotu pieniä lappalaisrakennuksia, poroaita ja kirnu sekä alettu antaa kävijäille ns. napapiirin kasteita.

Matkailun voimistuttua Rovaniemen kaupunki järjesti vuonna 1982 kutsukilpailun. Kilpailussa haettiin asemakaavallista ja arkkitehtonista ratkaisua alueen kehityksen ohjaamiseksi paikan arvoa ja mahdollisuuksia vastaavaan suuntaan. Toteutus on tapahtunut kahdessa rakennusvaiheessa, jotka molemmat valmistuivat juhannukseksi 1985.

Ensimmäinen vaihe käsitti alueen yleisuunnitelman, Vanhan majan laajennuksen ja siihen liittyvän sisustussuunnitelman sekä aluelämpökeskuksen näkötorneineen.Toisessa vaiheessa toteutettiin näyttelyrakennus Pohjoisnapa-galleria sekä toimitiloiksi tarkoitettu Tuotantorakennus 2.

Monivaiheinen aikataulu ja kehittyvä tilaohjelma ovat johtaneet avoimeen ratkaisumalliin, joka sopi hyvin myös paikan ominaislaatuun ja historiaan sekä pohjoiseen rakentamisperinteeseen. Nämä lähtökohdat yhdessä nykyaikaisen rakennustekniikan kanssa ovat muodostaneet pohjan erilaisille arkkitehtuurivalinnoille.

Hanketta vietiin kevääseen 1985 asti Napapiirin taide- ja käsiteollisuuskylän nimikkeellä. Kun Lapin lääni sitten julistettiin Joulumaaksi, asetettiin myös Napapiirin hanke uuteen valoon ja sitä ötä joulupukin käyttöön.

Laajennusosan päämassan muodostaa 1,5-kerroksinen avoin galleriatyyppinen myymälä- ja verstasrakennus. Päämassan arkkitehtuuri kasvaa olemassaolevasta hirsirakennuksesta. Se liittyy laajennettavaan majaan väljällä aulalla, joka toimii saapumis- opastus- ja kokoontumispaikkana. Rakennukseen suunniteltiin myös yleispätevä kiinteä puusisustus myyntitiskeineen ja hyllyineen.

Runkojärjestelmänä on betonilaattojen ja -pilareiden ja liimapuupalkkien yhdistelmä. Rankorakenteisten ulkoseinien verhouksena on käytetty myrskyn kaatamia honkia. Puurakenteita on vapaasti täydennetty teräksellä ja teräksisillä liitososilla.

Aluelämpökeskus ja näkötorni on pystytetty lämpötekniikan ympärille sen muotoja vapaasti noudattaen.

Pohjoisnapa-galleria ja Tuotantorakennus 2 on toteutettu puuelementtitekniikalla.