Hämeenlinnan nuorimman viljamakasiinin suunnitteli Ernst Bernhard Lohrmann vuonna 1852. Sitä vastapäätä sijaitsee 10 vuotta vanhempi Engelin makasiini, jonka Carl Ludvig Engel suunnitteli vuonna 1837. Vieressä on vanhin, vuonna 1827 rakennettu ja vuonna 1832 Parolasta siirretty, hirsira-kenteinen Kruunun makasiini. Makasiinit rakennettiin veroviljan säilytyspaikoiksi.

Muutostyö käynnistyi vuonna 1995 kun taiteenkerääjät, Henna ja Pertti Niemistö sekä Hämeenlinnan kaupunki sopivat Niemistöjen nykytaiteen kokoelman huomattavan osan sijoitamisesta Lohrmannin makasiiniin. Muutostyössä haluttiin säilyttää vastakkain olevien makasiinien arkkitehtoniset luonne-erot. Puhdaspiirteinen ja hillitty Engelin makasiini toimii Hämeenlinnan taidemuseon arvokokoelmien esittelytilana. Lohrmannin makasiini toimii Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelman ja Ars Fennica taidepalkinnon saavien taiteilijoiden töiden esittelypaikkana.

Museokäyttöä varten kylmä makasiini muutettiin lämmitetyksi rakennukseksi ja sen tiheäjakoiset puurakenteet ja välipohjat korvattiin kuormitukset kestävällä teräsbetonilaatalla. Uutena rakenteena laatta asetettiin "leijumaan irralleen" ulkomuureista. Purkuvaiheessa ullakkokerros pidettiin ylhäällä paksuin teräsputkin, jotka myöhemmin liitettiin imanvaihtojärjestelmään. Yläkerran lattiamateriaalina käytettiin vanhaa purettua puutavaraa.

Vanhat, kylmillään olleet kosteat tiilimuurit slammattiin kerroksella kalkkilaastia. Käsittelyn tarkoituksena on siirtää laastisuolojen kiteytyminen tiilipinnasta uuteen "uhrirappaukseen", jota voidaan tarvittaessa korjata.

Näyttelyripustus on toteutettu liikkuteltavin sermein, mikä mahdollistaa tilan muuntamisen eri näyttelyiden vaatimustgen mukaisiksi. Konserteissa sermit toimivat akustisina elementteinä.

Makasiinin nykyiset ikkunat ja kattolyhdyt hyödynnettiin luonnonvalon lähteinä. Yleisönpalvelutilat on toteutiin matalina, vaneriverhoiltuina "viljalaareina". Naulakot, julistevaunut, penkit ja pöydät tehtiin puusepäntyönä vahatusta männystä ja vanerista puuliitoksin.

HANKETIEDOT:
Tilaaja ja rakennuttaja: Hämeenlinnan kaupunki, Tekninen Virasto
Inventointi ja dokumentointi: Hämeenlinnan kaupunki, Tekninen Virasto
Taidekokoelmat: Henna ja Pertti Niemistön taidesäätiö
Käyttäjä: Hämeenlinnan Taidemuseo, Ulla Huhtamäki, museon johtaja
Kokonaisala: 1 625 m2
Tilavuus: 8 740 m3
Rakentamiskustannukset: 15 000 000 FIM ALV22%, 2 500 000 EUR ALV22%

Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä, Rautiola, Rautiola Oy / Hannu Kiiskilä arkkitehti Safa / Hanna Pitkänen arkkitehti Safa, Marja Nissinen arkkitehti Safa, Sirkka-Liisa Sundvall arkkitehti Safa, Kaisa Tynkkynen arkkitehti Safa
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto K & H Oy / Kari Helminen, DI
LVI-suunnittelu: Timo PenttiläYhtiöt Oy / Jukka Sainio, ins
Sähkö- turva ja valaistussuunnittelu: Projectus Team Oy / Erkki Hakanen, ins. ja Erkki Tamminen, ins

Pääurakoitsija: Janakkalan Talonrakennus Oy / Mauri Salonen, vastaava mestari
Metallityöt: Hämeen Teräsrakenne Oy
Kiinteät kalusteet: Haapaveden Puukaluste Oy
Irtokalusteet: Hauhon Puu Oy ja Vivero Oy

Julkaisut: ARK 1 / 1999, 10x10 Phaidon Press, Lontoo 2000

Historialliset kuvat:
1. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
2. Hämeenlinnan taidemuseon kuva-arkisto / Rauni Heinänen

Valokuvat: Matti Karjanoja arkkitehti SAFA

http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/
http://www.arsfennica.fi