Rakennushistoria
Helsingin kaupunkilähetys aloitti toimintansa vuonna 1885. Kasvavassa ja teollistuvassa kaupungissa kristillistä sisälähetys- ja avustustyötä tekevä järjestö tarvitsi lisätiloja. Parikymmentä vuotta vireillä ollut rakennushanke toteutui v.1903-1904. Betania talon suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede (1859-1943) vuonna 1903 ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1904. Betania-talo saa erityistä merkitystä siitä, että se on osa Wreden samankaltaiseen käyttöön suunnittelemien rakennusten sarjassa Helsingissä.
Betania-talo Merimiehenkadun ja Perämiehenkadun kulmauksessa on perusratkaisultaan neliö, jonka keskelle jää pieni sisäpiha. Kadunvarren rakennukset ovat nelikerroksisia ja piharakennuksissa on kaksi täyttä kerrosta ja ullakko.
Rakennuksen sijainti, ahdas tontti sekä talon funktiot johtivat Wreden suunnittelemaan rakennuksen, joka on yhdistelmä keskiaikaista tai uusgoottilaista kirkkoa ja keskiaikaista kaupunkitaloa tai hallintorakennusta. Koska rakennus liittyy kiinteästi muuhun kaupunkirakenteeseen sen arkkitehtuuri poikkeaa perinteisestä kirkollisesta rakentamisesta. Rakennuksen ulkoinen hahmo kuvastaa myös sen puoliksi maallista ja puoliksi kirkollista funktiota. Rakennuksen julkisivuissa on käytetty vaihtelevasti niin punaista tiiltä, muototiiliä kuin rapattua seinäpintaa. Katuvarsien runsaasti koristelluissa julkisivuissa on keskiaikaisia ja uusgoottilaisia aiheita - ruusuikkunoita, frontoneja komeroineen, voimakkaat risaliitit jne.
Rakennuksen käyttötarkoitukset ovat olleet monipuoliset alusta alkaen. Aluperin talossa oli ensimmäisessä kerroksessa työhuoneita, lastenseimi, kansankeittiö sekä ulkohuoneet. Toisessa kerroksessa oli kirkkosali sekä siihen liittyvät kokoustilat ja lastentarha. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa toimi matkustajakoti, kristillinen hospiitsi.
Rakennuksessa on tehty muutostöitä useaan otteeseen. Merkittävimmät näistä ovat v.1949, v.1961 ja v.1979. Vuonna 1949 kokoontumissalista erotettiin työntöovilla kokoushuoneita, ensimmäiseen kerrokseen kirkkosalin lapuolelle tehtiin kampauskoululle tilat, toisen kerroksen pihasiipien tilat muutettiin lastenseimeksi sekä lisäksi kolmanteen kerrokseen Merimiehenkadun varteen tehtiin tiloja lastenseimelle. Pihasiipien nivelkohtaan tehtiin parveke.
Vuonna 1961 muutti Punavuoren kirjasto Perämiehenkadun pohjakerrokseen, jossa se toimi vuodesta 1961-1996.Kirjastotoiminnan vuoksi tiloista purettiin poikittaiset väliseinät. Käyttötarkoituksen muutos näkyi myös julkisivuissa ikkuna- ja ovimuutoksia.
Viimeisimmät rakennustoimenpiteet kiinteistössä on tehty vuonna 1979, jolloin päiväkodin tiloja muutettiin ja kunnostettiin. Tässä vaiheessa tiloista poistettiin viimeiset kaakeliuunit. Kantavat väliseinät pääpiirteissään säilyivät ennallaan, mutta muuten alkuperäinen tilahierarkia hävisi väliseinämuutosten vuoksi.
Rakennuksessa suoritettiin hyvin erityyppisiä korjaus- ja muutostoimenpiteitä uudisrakentamiseen verrattavasta rakentamisesta restaurointiin. Suurimmassa osassa tiloista ovat rakennustoimepiteet kuitenkin luonteeltaan normaalia korjausrakentamista.
Uudet tilat ullakolle, uusi kellarin porras ja esimerkiksi katutason sosiaaliviraston sisätilojen muutostyöt ovat luonteeltaan uudisrakentamista vastaavia toimenpiteitä.
Julkisivut, pääporrashuone ja kokoontumissali sekä kaikki alkuperäiset rakenteet ja rakennusosat ovat historiallisesti sekä rakennustaiteellisesti arvokkaita ja vaativat rakennussuojelukohteen mukaista säilyttävää tai entisöivää yleistä suhtautumistapaa.
Vanhoja rakenteita tai rakennusosia ei saanut tarpeettomasti purkaa tai vahingoittaa, ne oli asianmukaisesti suojattava töiden ajaksi ja niiden yhteydessä kaytettävien uusien rakennustoimenpiteiden ja materiaalien tuli olla vanhoihin sopivia.
HANKETIEDOT:
KOy Merimiehenkatu 43, BETANIA-TALO
Helsinki 1998 - 2003
Asemakaavalla suojellun rakennuksen peruskorjaus ja osittainen entisöinti Helsingin kaupungin sosiaalitoimen ja alueen päiväkodin käytöön. Rakennukseen tulee kirkkosaliin Universum-teatterin tiloja ja kulmaukseen uusi kansankeittiö ruokasaleineen. Vuokrattavat ateljé-tilat sijoittuvat pihasiipiin.
Tilaaja: Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto
Laajuus: 3 300 m2
Kustannukset: 15,8 mmk
Rakennuttaja: Helsingin kaupunki, HKR-Rakennuttaja
Arkkitehti: ARRAK Arkkitehdit Oy / Esko Rautiola arkkitehti SAFA, Matti Rautiola arkkitehti SAFA, Hanna Pitkänen arkkitehti SAFA / Niko Tiula sis.arkkit yo, Marko Pääjärvi sis.arkkit yo,Olli Sarlin arkkitehti SAFA
Rakennesuunnittelu: Kimmo Kaitila Oy
LVI-suunnittelu: Ins.tsto Olof Granlund Oy
Sähkösuunnittelu: Ins.tsto Sarpanen Ky