Kaupunkikuva ja miljöö

Arvokkaana ja ainutlaatuisena merenrannan asuinpaikkana Koirasaaren nykyinen maasto suorastaan vaatii sen palauttamista kalliopintaiseksi, matalien puiden ja pensaiden, rantavehnätuppaiden ja irtokivien karuksi rantapuistoksi, jossa ajoittain risteilevät vain sorapintaiset polut ja tuivertava tuuli. Saunan edusalueen vanhan rantaviivan esiinotto ja täyttöjen alta paljastuvien rantakallioiden kunnostus kiveyksin ja harkituin istutuksin tuntuu siksi oikealta tavalta korostaa irrallista saunarakennusta, joka suuntautuu vain kohti merta, taustanaan uuden asuinalueen linnoitusmainen rakennusrintama.

Teollisen toiminnan muistumiksi jää laiturirakenteiden lisäksi oleskelulle kunnostettavat vanhat öljysäiliöiden pohjat, jykevä köysipollari, puretun vahtikopin jalusta ja sille siirretty öljyletkuteline sekä betonimuurein tuetut rantakäytävät. Kiinnityssihtaali sopisi kunnostettuna yleiseksi uimalavaksi.

Saunarakennuksen huolto-, pelastus- ja saattoliikenteen reitit voisivat olla vain mitoituksellinen osa puiston sorapolkuja, jotka valaistaan matalalle asetetuin ja maahan suunnatuin valaisimin puistoalueen saadessa pääasiallisen iltavalaistuksensa asuinrakennuksista. Sorapolkujen varteen ja sopiviin kalliopainanteisiin voi lisätä oleskeluun soveliaita puutasoja. Yleissuunnitelman keinokumpu voisi toimia puiston näköalapaikkana.

Saunan tarvitsema pitempiaikainen autopaikoitus sijoittuu pohjoiselle paikoitusalueelle.

Arkkitehtoniset tavoitteet ja toiminnallisuus

Avoimeen rantapuistoon aiotun saunarakennuksen luonteen määrittelyssä on tukeuduttu Helsingin ranta-alueiden pursiseurojen, ravintoloiden ja satamarakennusten tuttuihin malleihin. Ehdotuksessa rakennuksen on tarkoitus kontrastoitua Koirasaaren tulevaan, pehmeäpiirteiseen rakennusrintamaan mahdollisimman matalana, kompaktina ja yksiaineisena tilakappaleena, joka sulkeutuu hienovaraisesti lähestymissuunnaltaan, mutta avautuu voimakkaasti Kustaanmiekan, Suomenlinnan ja Kaivopuiston suuntiin.

Kompaktin ulkomuodon valintaan on vaikuttanut myös tarve saada vähän lisätilaa ulkoisten ja sisäisten toimintojen häiriöttömille tilaratkaisuille. Oleellisimmaksi muodostui pääsisäänkäynnin siirto tulosillalta ulkopuolista kulkuramppia pitkin lähelle pohjoiskulmausta ja sisäpihan päätä. Saaristoluontoa esittelevä sisäpiha antaa keskialueelle päivänvaloa, sisäistä väljyyttä sekä erottelee tilaryhmät toisistaan, säilyttäen silti tilojen keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden.

Kun eteisestä siirrytään oleskelutiloihin saunatilat jäävät taustalle ja seuraavaksi näkymät avautuvat dramaattisesti oleskelutilojen leveydeltä merimaisemaan lasiseinien ja liukuovien välityksellä. Oleskelutilojen varjostus on toteutettavissa tehokkaasti käyttämällä sähkötoimisesti kääntyviä puusäleikköjä, jotka myrskyllä tai talvella voidaan kääntää pystyasentoon ulkoterassin suojaksi. Oleskelutiloihin kuuluvat yhdistettävät kabinetit sijoittuvat ison ruokailutilan eteläpuolelle, tulijoita vastaanottava takkaryhmä tilan keskelle ja pienryhmille tarkoitettu kulmabaari ilta-auringon puolelle, tarjoiluvälikön tuntumaan. Sisätilojen katto- ja seinäpinnat on ajateltu tehtävän vaaleaksi vahatuista, esivalmistetuista 1lk:n koivuvanerielementeistä, joissa tilojen akustinen vaimennus voidaan saavuttaa rei´jityksin. Lattiamateriaali on kovaa vaaleaksi vahattua vaahteraa.

Ravintolan henkilökunta- ja keittiötilat sijoittuvat viileälle pohjoispuolelle. Niihin on järjestetty pääsy kylmän etutilan ja ”piilo-ovellisen” huoltosisäänkäynnin kautta. Arvokkaana investointina keittiötilat on ratkaistu kiinteänä osana kokonaisuutta.

Rakennuksen varsinaiset saunatilat suuntautuvat kohti etelää, aurinkoa ja Kruunuvuorenselän kaukaisinta maisemansuuntaa. Suojaisan terassipihan ympärille ryhmitellyt saunat muodostavat vesialtaiden ja ulkotakan kanssa rauhallinen ja hämyisän sydäntilan vilvoittelulle ja rentoutumiselle. Laskeuduttaessa merivesialtaalle vierailijoilla on mahdollisuus tutustua savusaunan lämmitystapaan, joka parhaitten perinteiden mukaisesti on järjestetty ulkopuolitse ja alemmasta kerroksesta. Ratkaisu helpottaa ja siisteyttää huomattavasti lämmitystä, mahdollistaa kiukaalle riittävän koon ja antaa löylyille pituutta.

Liikuntaesteisiä varten saunarakennus on kattotasoa lukuunottamatta toteutettavissa esteettömänä; savusaunassa on mahdollista siirtyä suoraan lauteille ja siirtää pyörätuoli lauteiden alle. Korkeammassa pellettisaunassa pyörätuoli voidaan nostaa lauteille seinärakenteeseen kiinnitetyllä nostintasolla. Pääsy merivesialtaalle on mahdollista järjestää ulkoisella nostimella.

Rakennusta ympäröivät, puulla verhoillut betoniponttoonit on kiinnitetty teräsvarsilla laiturin peruspyloneihin, jotta niistä saadaan hyvä suoja veneiden virheliikkeitä vastaan. Kulkuyhteydet laitureille on järjestetty merenpinnan korkeusvaihteluiden mukaan säätyvillä ”laivaportailla”, jotka talvella voidaan jäiden ajaksi nostaa yläasentoon laituritasojen jäädessä auringosta nauttivien ihmisten käyttöön.

Rakennuksen suhdetta rantakallioiden väreihin on ehdotuksessa tutkittu verhoilemalla kaikki näkyvät pinnat viljellyllä Red Cedar-puulla, joka meri-ilmastossa ja auringonpaisteessa patinoituu ruskean eri sävyjen kautta hopeanharmaaksi. Puun luontaiset lahottajasienten torjunta-aineet tekevät siitä yhden maailman pitkäikäisimmistä ulkokäyttöön soveltuvista puulajeista, joka ei vaadi suojakäsittelyjä. Asuinrakennuksista ja risteilyaluksista nähtynä kattotaso muodostaa rakennuksen viidennen julkisivun ja se on siksi ajateltu puuverhoiltuna näköala- ja oleskelutasanteena, jota voidaan näyttävästi käyttää aurinkoenergiaa hyödyntävien järjestelmien sijoituspaikkana.

Rakennustekniikka ja rakenteet

Pitkän ulkokäytön jäljiltä laiturin hyödynnettäviksi rakenteiksi on oletettu jäävän vain massiiviset peruspylonit, niiden väliset betonipalkit ja yhdyssillan välipilari. Tarvittavat kansilaatat ja siltapalkit on ajateltu tehtävän betonielementteinä. Perustusalan laajentamiseksi ja rakennejärjestelmän yksinkertaistamiseksi on rannan puolelle sijoitettu kalliopohjaan ankkuroituna betonipilaristo ja -palkisto.

Ala- ja yläpohjien rakenteet on mahdollista toteuttaa käyttäen metsäteollisuuden standardituotteita, Kerto-palkeista ja vanerikansista tehtyjä kotelorakenteita. Yläpohjan kantavat pilarit ovat terästä verhoiltuna puulla ja ne on liitetty kannatinpalkkeihin teräksisin palkkikengin. Ulko- ja väliseinät ovat Kerto-puurakenteisia rankaseiniä. Yläpohjan puuverhoilun alle sijoittuvana vesikatteena on hitsattu rst-peltikate ulkopuolisella vedenpoistolla. Vaipan tavoiteltu ilmanvuotoluku on alle yhden. Rakenteiden ja lasiseinien U-arvot ovat toteutettavissa A-energiankulutusluokan mukaisesti.

Energiatuotannon ratkaisut

Rakennuksen peruslämpö on tarkoitus tuottaa merivedestä maalämpöpumpulla, jonka keruuputkisto asennetaan osittain meriveteen ja osittain laiturin peruspilareiden varaan. Kesällä keruupiiriä voidaan käyttää tilojen viilentämiseen ja syksyn liikalämpöä voidaan ohjata merivesialtaan veden lämmittämiseen ja mahdollisesti altaan sulanapitämiseen.

Kattotasolle on tarkoitus sijoittaa optimoitu määrä mikromorfisia ohutkalvoaurinkopaneleita, joiden tuottama sähköenergia varastoidaan teknisen tilan akkuihin ja joiden ylimääräenergia syötetään sähkönjakeluverkkoon. Lisäksi kattotasolle asennetaan tyhjiöputkikeräimiä käyttöveden lämmitykseen n. 6 kk:n käyttöjaksoa varten.

Pääsaunan jatkuvalämmitteisyys on vaihtoehtoisesti toteutettavissa automaattisella pelletti-kiukaalla, jossa savuhormi on varustettu lämmöntalteenottopiipulla käyttöveden lämmitystä varten.

Lämmitys

Rakennus varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä ja tuloilmakoneita varten tehdään oma verkosto.

Ilmanvaihto

Eri tilaryhmien iv-koneet (3kpl) sijoitetaan teknisiin tiloihin. Kanavistojen sijoittamisessa hyödynnetään ala- ja yläpohjien kotelorakenteita ja syrjäyttävää ilmanjakelua. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoitetaso on 75%. Likaiset tilat ja keittiö ilmastoidaan huippuimurein.

Valaistus ja iltavalaistus

Valaisimina käytetään vähän energiaa kuluttavia pienloiste- ja led-valaisimia. Akkuihin varastoitua aurinkosähköä voidaan käyttää rakennuksen iltavalaistukseen valaisemalla säleikköjen taakse jääviä ulkotiloja, joiden takaa valoa siroaa alas mereen ja talven jäille.

Kuvat: Miia Ollila, Kimmo Karkkunen

HANKETIEDOT:
Kutsukilpailu, 1. sija
Laajuus: 475 m2
Tilaaja: St1 Oy
Käyttäjä: St1 Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Hannu Kiiskilä, Esko Rautiola, Max Tenhunen, Kimmo Karkkunen, Sirpa Laaninen, Miia Ollila, Johanna Sipiläinen, Mika Suominen
Rakennesuunnittelu, puurakenteet: DI Jussi Björnman / Metsä Wood Oy
Energia-asiantuntija: Asko Saarinen, LVI-insinööri / Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy